Kevätaurinko hellii :)

Kevätaurinko on hellinyt koko viikonlopun ajan, ja se aurinko on paljastanut terassikalusteet lumen alta. Tosin siihen kalusteuden lumen alta paljastumiseen on tarvittu myös ihan raakaa lihasvoimaa, jotta se lumikinos mikä noiden kalusteiden päällä koko talven on ollut, on saatu pois :D. Ja sen auringon innoittaman somistelin pienesti terassia. Kevät on vielä niin alussa, että kukkia ei ulos voi vielä oikein laittaa, ja havut on jo niin plääh että. Niinpä pari hurrikaania ja niiden sisälle keväisen vihreät kynttilät, saavat antaa kevään tuntua ja lupausta tulevasta kesästä, ennen säiden lämpiämistä.

Ihania ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille

Tiina :)

P.s. Liekkö sitten samainen auringonpaiste ollut syynä, mutta hiomakone on laulanut tänä iltana, ja jatkuu huomenna ;) Siitä lisää seuraavalla kerralla.

Unelmointia kattokruunun loisteessa

Kevättä kohti mentäessä unelmissa ja haaveissa siintää uusi keittiö. Vaikka valon määrä onkin lisääntynyt ja päivälle tullut lisää pituutta, tarvitsee illalla kuitenkin vielä sytytellä sisälle valoja. Joskus aikaisemmissa teksteissäni lupailinkin kuvia valmiista kattokruunusta, ja tässä niitä nyt tulee (kuvat on otettu puhelimella, niin siksi ulkokuvat huonoja). Omasta valaisimestani ei tullut aivan samanlainen kuin mallista, josta inspiraationi otin. Alkuperäisessä valaisimessa oli ripustettu kolme helminauhaa kiertämään valaisimen alaosaa, mutta minä tykkään enemmän kun niitä helminauhoja ei ole. Ripustelin sitten puuhelmiä tyhjiin kohtiin, ja niihin sitten vuoroin prismoja ja vuoroin pieniä lasihelmiä. Ohjeen valaisimeen sain ystävältäni lainaamasta kirjasta nimeltään, Modernt Lantliv.

Uppista keikkaa, on jäänyt johto vähän valloilleen :)

Näissä ulkoa otetuissa kuvissa ei valaisin pääse oikeuksiin kuvien suttuisuuden takia, mutta antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan, miltä se näyttää ulkoa katsottuna :)

 

Ja sitten siihen keittiön unelmointiin (johon ei nyt ole kuitenkaan varaa). Nykyinen keittiö ei ole ihan sitä, mitä keittiöltä vaadin, niin ulkonäöllisesti kuin toiminnallisestikin. Nykyinen keittiö on suunniteltu pitkille ihmisille, eikä tällaiselle tapille, kuin minä :D. Eikä keittiössä ole juuri lainkaan maalaistunnelmaa. No joo, sen maalaistunnelmanhan saa myös kaikilla pienillä asioilla luotua. Mutta kun on tällainen perfektionisti luonne, niin kaiken pitäisi sitten olla, just eikä melkein ;)

Jos minä joskus saan uuden keittiön, tulee sinne ehdottomasti smegin kodinkoneet, valkoisina. Ne ovat vaan niin ihgut, ja niin ihanan retrot. Kattokaa nyt vaikka tuota kuvaa tuossa alla, aaawwwww, eiks ne ookin söpöt, varsinkin toi uuni :D :).

Muotoilun pehmeyttä :), tämän voisin ottaa ehkä jopa tämän värisenä

Tässä pyykkikoneessa herätti hilpeyttä toi vesiallas tuossa päällä :)

 Terkuin täältä hankien keskeltä

Tiina :)

 

Vintin kätköistä :)

Koska meidän joulu ja uusi vuosi meni kuin huomaamatta meidän vanhempien ollessa töissä, vietimme yhteistä aikaa nyt viikonloppuna mieheni kotipaikalla maalla. Yhteinen aika menikin sopivasti siivotessa mieheni synnyinkotia, vanhaa rintamamiestaloa, jonne on vuosien käyttämättömyyden vuoksi kertynyt kolmen talouden erinäisiä tavaroita :D :D. Kolme päivää siinä urakassa vierähti aikaa, mutta saatiin siistiä alakertaan. Nyt se kaaos on sitten siellä yläkerrassa :D ;).

Vintin kätköistä tein mukavia löytöjä alakerran tupaan, vanha kiikkustuoli ja olisikohan tuo tiinu, josta tuli kiva pieni pöytä. Ja olihan siellä myös pieni lypsyjakkara :)

Neuloin myös elämäni ensimmäiset lapaset, eikä ne niin vaikeat olleetkaan tehdä kuin kuvittelin. Kyllä teinipojalla pysyy nyt kädet lämpöisinä talvipakkasilla :).

Ollaan asuttu nyt lähellä kaupunkia tiiviissä omakotitalo-alueella kohta kaksi vuotta, ja nyt sen huomaa kun käy maaseudun rauhassa, miten luonto on kaunis ja ympäristö rauhallinen. Viime aikoina olen huomannut kaipaavani juuri sitä rauhaa, ja puhdasta luontoa omaksi asuinympäristökseni. 

Että tällaista mietteitä täältä suunnalta näin uuden vuoden alkajaisiksi,

toivottelee Tiina :)

 

Ensimmäiseen adventtiin valmistautumista

Tänään on rehellisesti sanottuna ollut ns. "kalsaripäivä" :), eilinen meni sen verran lennokkaasti. Aamupäivä meni siskon kanssa kaupungilla hummaillessa, ja herkutellessa. Käytiin kahvila Houkutuksessa juomassa glögit ja syömässä, hyi, niin kauhean makuiset suklaiset kakkupalaset ;)

Pöytään istumisen jälkeen mietittiin hymyssä suin että, olikohan ihan taktinen valinta valita juuri tämä pöytä :D. Ainakin mitä tulee tuohon arvonta-laatikkoon ;).

Hellyttävän suloiset eläinhahmot kertoi kahvilan työntekijöille, mihin pöytään tuoda meille glögit :)

Eilen illalla sitten oli vuorossa pikkujoulut ehkä parhaimpien työkavereiden kanssa koskaan. Ja siksi tänään onkin ollut se "kalsaripäivä". Sain itsestäni kuitenkin sen verran irti että, näpertelin pikaisesti elämäni ensimmäisen adventtikynttelikön. Vanha terriini, siihen sammalta, ja neljä kynttilää. Juuttinarulla sidoin kynttilöihin kiinni noi lasiset numerot. Noi numerot ostin viime joulun jälkeen alesta Quriosa-verkkokaupasta.

 

Pöydälle kotiutin kauppareissulta uusimman Jeanne d`Arc Living-joululehden.

 Talo-lyhdyn siirsin eteisen lipaston päältä olohuoneen puolelle.

Ja tällaisen köyhäinmiehenhopeisen tuikkukippoparin ostin perfect home-kutsuilta. Tässä kohtaa on ihan pakko tunnustautua tuikkukippo-hemmoksi. Aina kun nään jonkin juuri meille sopivan tuikkukipon, lähtee se saman tien mukaan :).

Eteisen kaapin päälle kaivoin kaapin kätköistä hurricane-lyhdyn ja siihen valkoisia koristekiviä, ja kynttilä. Tuon kynttilän ostin myös perfect home-kutsuilta, ja uskokaa tai älkää, mutta se on paristoilla toimiva. Sen pinta tuntuu aivan kuin oikean steariinikynttilän pinta, ja liekkikin lepattaa kuin aito tuli.

Nyt on kuitenkin laitettava kone kiinni, ja simmut myös, sillä huomenna on tiedossa pitkä työpäivä. Joten hyvää yötä :)

Tiina

 

Pientä näpertelyä projektin parissa

Ai että, ajatus tökkii kirjoittamisen suhteen, tuntuu että sanat ei nyt lähde kulkemaan. Mutta katsotaan mitä saan aikaiseksi, kun kerron projektin kokoamisesta.

Sunnuntai-iltana aloittelin, ja tähän vaiheeseen pääsin

 Kipposen purin kahteen osaan, ja puhdistin sen hopealle tarkoitetulla aineella, jolloin siitä kuoriutui melko kaunis osanen projektiini 

 Rungon kokoamiseen sain apua mieheltäni, ja tietysti kissa-herralta :)

 Eli alimmaiseksi tuli "lautanen" kipposesta, keskelle pyörän vanne, ja ylimmäiseksi itse kipponen. Nämä kaikki osat on kiinnitetty muttereilla rungon kierretankoon.

 Sitten vain pujoteltiin tyttären kanssa helmiä ohjeen mukaisessa järjestyksessä ohueen rautalankaan...

 ...ensin vanteen yläpuolelle...

 ...ja sen jälkeen vanteen alapuolelle.

 Ta daa, siitähän tuli "kattokruunu" :)

"Kattokruunu" ei ole vielä täysin valmis, siitä puuttuvat edelleen ne prismat, jotka ovat jo postissa tulossa :), ja alaosaan tulee vielä helminauhoja puuhelmistä.

Senkin voin jo paljastaa että, se viimeinen puuttuva osa on valonlähde. Eli tästä tulee valaisin :). Polttimot on jo asennettu, mutta kuva valot päällä tulee sitten kun koko projekti on valmis. 

Että tällaista pientä näpertelyä on tullut puuhailtua :)

Iloisin terkuin

Tiina 

:)

Helmivartaita :)

Huh huh, olihan urakka, mutta nyt on kaikki 1200 puuhelmeä sävytetty kuultovalkoisella lakalla. Tänään illalla sain viimeiset 150 helmeä sävytettyä. Siitä saakka olen niitä sävytellyt aina kun mahdollista, kun viimeksi postasin tänne blogiin. Nyt on helppo sanoa että, jos olisin tiennyt mihin olen ryhtymässä, olisin saattanut miettiä kaksi kertaa, kannattaako. Mutta kyllä kannatti, ja huomenna alkaa sitten projektin toinen osuus, eli kokoaminen, jeeeeei :). Keljumaisin vaihe on takana. Joitakin öitä meni siihen, kun unissanikin maalailin :D.

Ja sitten niihin sävytystekniikoihin, mitä kaikkea tuli kokeiltua. Lakka millä sävytin helmet, oli panelilakka, ja en saanut sitä ohennettua niin paljoa, että helmien dippaus olisi ollut hyvä vaihtoehto. Joo, kokeilin siis dippausta, mutta tuli sen verran pahat valumat, että piti sitten pensselillä helmien pinta tasoitella.

No vaihtoehdoksihan ei sitten jäänyt oikein muuta kuin, sutia kaikki helmet pensselillä. Ja arvatkaapa millaisella pensselillä? No...... vesiväripensselillä :D :D :D. Ja kaupasta ostin varrasatikkuja, joihin sitten eri variaatioin pujottelin erikokoiset helmet. Ja jos ei helmet mahtuneet reikiensä puolesta tikkuihin, otettiin käyttöön neulepuikot, joista sitten hampaat irvessä irrottelin kaikista pienimpiä helmiä irti :D. Olivat jostain syystä jysähtäneet puikon ympärille lakan kuivuessa.

Ai niin, ja löysin sen kupposen myös, jonka tarvitsen tähän projektiini. Pientä kiillotusta se kaipaa, ei muuta.

Ja nyt, kuvat kertokoon paremmin ;)

Joskus sain apuriksi helmien maalaamisessa tytön tylleröisen....

Siskotytössä herätti hieman hilpeyttä ja kummastelua tämä asettelu :D

Hammastikuillekin oli käyttöä tässä urakassa.

...ja joskus sitten kissaherran, joka tyypilliseen tapaansa asetti itsensä huomion keskipisteeksi :)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Tiina :)

Projekti alkakoon :)

Hei vain jälleen hyvät lukijat :). Viime postauksessani kerroin puuhelmistä, ja niiden metsästyksestä. No, nyt puuhelmet on saatu haalittua kasaan, ja kyllähän niitä jonkin verran tulikin ostettua projektia varten. Polkupyörän pinnavanteenkin sain oikean kokoisen, vaikka alkuun näytti siltä että se jää saamatta. Kiitos siitä kuuluu ystävälleni ja hänen miehelleen :). Kyllä täytyy nostaa hattua ystäväni miehelle, sekä myös omalle, että jaksavat sivusta seurata näitä meidän touhotuksia, ja kotkotuksia enempiä hermoilematta :D.

Tänään siis aloittelen projektiani puuhelmien värjäyksellä. Katsotaan millaisella tekniikalla, vai onko tekniikkaa ollenkaan :D. Otin pari kuvaa jo kasassa olevista osasista, mitä tähän työhön tarvitsen. Näistä kuvista puuttuu vielä pari osaa, toinen niistä on vanhan mallinen sokerikko (on vielä ostamatta), ja toinen osa jota en vielä paljasta, ennenkuin aivan viime metreillä. Ai niin, ja prismat puuttuvat vielä myös.

Huomenna sitten kerron kuvien kera, miten puuhelmet sai värin pintaansa, vai saivatko mitenkään ;). Siihen asti, näihin kuviin ja tunnelmiin.

 Kaikissa pusseissa on siis erikokoisia puuhelmiä

Kuvan laatu on nyt hieman kehnonlainen, räpsäisin pikapikaa kuvat puhelimella, ilman turhaa kohdistamista.

Tiina