Joulutunnelman metsästystä

Tänä vuonna joulutunnelma on ollut hieman hakusessa. Nuorimmainen lapseni kyseli alkuviikosta että, milloin aion laittaa jouluvaloja, ja siinä vaiheessa hätkähdin että, mitä joko on niiden aika. Normaalisti virittelen jouluvalot itsenäisyyspäivään mennessä, ja kynttilöitä polttelen ahkerasti. Mutta en tänä vuonna. Sain sentään terassilla olevaan kuuseen valot itsenäisyyspäivänä ja yhden lyhdyn ripustettua ulos jossa paloi kynttilä koko viikonlopun.

No, kadonneelle joulutunnelmallehan piti tietysti tehdä jotain. Niinpä lauantaiaamuna starttasi auton keula kuuden aikaan kohti Tamperetta ja Vapriikin valkoista joulua-messutapahtumaa. Ja auton kyydissä tottakai hyvä ystäväni aikaisemmilta reissuilta.

Voi ristus mikä reissu, soijaa pukkas välillä ;) ja u-käännöksiäkin nähtiin (tehtiin) joitakin kertoja, jotta päästiin määränpäähän niin että, ei tarvinnut koko kaupunkia kiertää. Nauru raikui autossa, hyvä kun vällillä eteensä näki, valui silmistä vesi sen verran herakasti. Kuumuuttakin tuskailtiin, minä pukeuduin talvisiin varusteisiin, olihan sunnuntaille luvattu pakkasta -16. Joo, ehkä Utsjoelle, mutta ei Tampereelle :D. Mitä opimme tästä, kannattaa tarkistaa säätiedotus :D.

Mutta kyllähän se lopulta hieman joulutunnelma ja joulumieli jo nosti päätänsä, ja nyt on hyvä aloitella jouluun valmistautuminen.

Joulutunnelmaisin terveisin Tiina :)

 

 

Terassin talviasustelua

Tänään on jälleen saatu lunta näille kulmille suomenmaata, pakkastakin on mittarissa -3. Viime viikollakin lunta satoi yhtenä päivänä, ja jo seuraavana päivänä suli pois. Toivottavasti nämä lumet olisivat pitempiaikaiset. Nyt en enää malttanut olla koristelematta terassia talviasuun :). Tästä alkaa myös joulun odotus.

Kun sain kuusen laitettua ja aloin viritellä valoja siihen, huomasin että eihän talossa ole ulkopuolella pistoketta, mihin voisin valot kytkeä. Hätäpäissäni jo mietin, että onko porattava seinään ranteen mentävä reikä, mistä saa valojen johdon vietyä vessaan, ja laitettua pistokkeen siellä seinään. Onneksi en kuitenkaan kerennyt alkaa toteuttaa tuumailujani, kun mieheni tuli hätiin, ja lupasi kokeilla laittaa huomenissa pistorasian ulos. Joten sitä odotellessa :).

Viikonloppuna oli myös mieheni kanssa pieni irtiotto kodista. Kävimme kuuntelemassa kotimaista piikkilankametallia ja "tuoni-iskelmää" Viikatteen tyyliin. Eikä yhtye jättänyt yleisöään kylmäksi. En muista milloinka olisin viimeksi ollut yhtä hyvällä keikalla. Parin viikon päästä pääsen poikieni kanssa nauttimaan uudesta rokkenrolli pläjäyksestä, ja silloin on vuorossa Raskasta Joulua-konsertti. Juu, rokkenrolli-naisia siis ollaan ;).

Mutta sen pitemmittä puheitta, tässäpä kuvia terassilta sisääntulon luota. Koko "komeudesta" laitoin kaksi kuvaa, kun en osannut päättää, kumman laittaisin.

Viikon ajan, tai ehkä jopa hieman pidempäänkin, levoton sieluni on haaveillut ja unelmoinut mahdottomuuksista, joista ei voi eikä saa puhua :(. Mutta minä lupaan että, jos unelmat ja haaveet saa toteuttaa jonakin kauniina päivänä, kerron siitä teillekin.

Tiina :)