Huh huh, olihan urakka, mutta nyt on kaikki 1200 puuhelmeä sävytetty kuultovalkoisella lakalla. Tänään illalla sain viimeiset 150 helmeä sävytettyä. Siitä saakka olen niitä sävytellyt aina kun mahdollista, kun viimeksi postasin tänne blogiin. Nyt on helppo sanoa että, jos olisin tiennyt mihin olen ryhtymässä, olisin saattanut miettiä kaksi kertaa, kannattaako. Mutta kyllä kannatti, ja huomenna alkaa sitten projektin toinen osuus, eli kokoaminen, jeeeeei :). Keljumaisin vaihe on takana. Joitakin öitä meni siihen, kun unissanikin maalailin :D.
Ja sitten niihin sävytystekniikoihin, mitä kaikkea tuli kokeiltua. Lakka millä sävytin helmet, oli panelilakka, ja en saanut sitä ohennettua niin paljoa, että helmien dippaus olisi ollut hyvä vaihtoehto. Joo, kokeilin siis dippausta, mutta tuli sen verran pahat valumat, että piti sitten pensselillä helmien pinta tasoitella.
No vaihtoehdoksihan ei sitten jäänyt oikein muuta kuin, sutia kaikki helmet pensselillä. Ja arvatkaapa millaisella pensselillä? No...... vesiväripensselillä :D :D :D. Ja kaupasta ostin varrasatikkuja, joihin sitten eri variaatioin pujottelin erikokoiset helmet. Ja jos ei helmet mahtuneet reikiensä puolesta tikkuihin, otettiin käyttöön neulepuikot, joista sitten hampaat irvessä irrottelin kaikista pienimpiä helmiä irti :D. Olivat jostain syystä jysähtäneet puikon ympärille lakan kuivuessa.
Ai niin, ja löysin sen kupposen myös, jonka tarvitsen tähän projektiini. Pientä kiillotusta se kaipaa, ei muuta.
Ja nyt, kuvat kertokoon paremmin ;)
 |
| Joskus sain apuriksi helmien maalaamisessa tytön tylleröisen.... |
 |
| Siskotytössä herätti hieman hilpeyttä ja kummastelua tämä asettelu :D |
 |
| Hammastikuillekin oli käyttöä tässä urakassa. |
 |
| ...ja joskus sitten kissaherran, joka tyypilliseen tapaansa asetti itsensä huomion keskipisteeksi :) |
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin
Tiina :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti