Minun piti irroittaa vain muutama laatta lattiasta ;)

Meillä on leivinuunin vaihto viikko meneillään, ja mieheni esitti toiveen että, irroittelisin muutaman lattialaatan pois, jotta saadaan yhtenäisen näköinen lattia ehjillä laatoilla entisen uunin paikalle. Minähän kilttinä tyttönä suostuin kun tiesin että, ei ole iso homma, kyllähän minä muutaman laatan irrottelen. Ylin kuva näyttää, mikä oli lähtötilanne :). Uusi uuni tulee piipun oikealle puolelle.

 Katseet voi kääntää piipun vasemmalle puolelle, missä näkyy pieni pätkä hirsiseinää ;)

 Työkaluiksi riitti vasara ja laattojen irroitukseen tarkoitettu taltta.

 Oi, ja näin nätisti on laatat irroiteltu, ja mies pääsee hiomaan vanhan laattalaastin pois uusien laattojen tieltä.

 Patenkin piti käydä ihmettelemässä, mitä tapahtuu :)

Seuraavaksi mieheni pyysi miettimään, mitä tehdään sille hirsiseinän pätkälle, mikä on piipun vasemmalla puolella, koska siinä on muurattua tiiliseinän pätkää pahasti näkyvillä, ja se seinä on muurattu muutamista hassuista tiilistä heti piipun taakse. Tiiliseinän pätkä on siis irrallinen, hmmm.

Ja niinhän minä taas kilttinä tyttönä istuin tuolille, ja katselin seinää piipun molemmin puolin, ja mietin mitä sille tehtäisiin.

Ja tässäpä se sitten "karkasi mopo käsistä", ja työkaluihin tuli mukaan sorkkarauta :D. Ensin lähti hirsipanelit osittain irti...

...ja sitten saikin jo tiilet kyytiä :)

Hei, ja alunperin minun piti irroittaa vain muutama laatta lattiasta :D :D :D

mutta nyt kaatuu myös pieni pätkä seinääkin pois :)

Ja hei, kaiken tämän miettimisen ja ajatustyön mies pyysi tekemään sillä aikaa, kun hän itse oli illan töissä, jotta pääsee huomenna toteuttamaan ajatuksiani :D

Tällälailla täällä meillä vietettiin tämä lauantai-ilta.

Hilpein terkuin Tiina

Pientä kivaa keittiöön :)

Olen jo pidemmän aikaa katsellut meidän keittiötä sillä silmällä että, nyt tartteis tehdä jotain, ei jaksa tuijottaa samaa verhokappaa enää yhtään :). Vaikka ei siinä verhokapassa mitään vikaa ole... mutta silti...

Niinpä päätin ryhtyä tuumasta toimeen, ja nakitin ihan ensimmäiseksi miehen ruuvaamaan pari ruuvia pois, ja pari uutta ruuvia toiseen paikkaan entisten tilalle :D, ja näinhän se homma lähti etenemään.

Ruotsin reissulta vuosi sitten ostamani vanha ikkunafriisi sai arvoisensa paikan keittiön ikkunassa, se on kuin suoraan siihen tehty, mittojen osalta natsasi just eikä melkein. Samalla sai verhokappa, ja verhotanko lähteä.

 Ja kyllähän se ikkunan ilme hieman muuttui :)

Samalla myös mikron alapuolelta lähti iso "leipäkaappi" tai mikä ikinä liekään.

 Tässä kuvassa "leipäkaappi" vielä paikoillaan (vanha kuva), ja kukat kuolleet jo aikoja sitten :D

 Ja tässä siis kuva muutoksen jälkeen. Vielä on ikkunan edusta hieman tyhjän näköinen, mutta pari juttua on jo mielessä, millä saan "lisätäytettä" :)

 Löysin myös kaapin perukoilta tällaisen lyhdyn, josta lasi hajosi ihan omasta toimesta. Olin jo valmis nakkaamaan lyhdyn takavasemmalle metallin keräykseen, kunnes päässäni syttyi lamppu;), minä askartelen siitä toisenlaisen lyhdyn.

 Ja ei kun kanaverkosta leikkaamaan sopivan kokoista palasta, ja asettelemaan se lyhdyn kehikon ympärille :)

 Ja voila´, näin sain rähjäisen lyhdyn :D

 Tänään on syysaurinko hellinyt, niinpä päiväkahvi ja välipala oli pakko nauttia ulkona terassilla. Kattaus ei nyt sattunut ihan viimeisen päälle, mutta ei se mitään :)

Aurinkoisin ja lämpimin terveisin

Tiina :)

Aika uudistua

Me ollaan asuttu tässä nykyisessä kodissamme jo kaksi vuotta, ja nopeasti on aika mennyt. Lasten huoneissa on huonekalujen järjestys vaihtunut monta kertaa, ja itse huoneetkin kahdella lapsukaisella. Alakerrassa vaan huonekalut ovat tiiviisti jököttäneet samoilla paikoilla siitä asti, kun ne ovesta kannettiin sisään.

Kunnes tänään oli mieliala sopivassa "moodissa", ja huonekalut pyörähti suuntaan, jos toiseenkin :), ja täytyy sanoa että, vaihtelu virkistää :)

Vanha puusohva siirtyi vastapäiseltä seinustalta ruokapöydän luo. Itsetehty "chandelier" siirtyi ruokapöydän päälle.

 

 Olohuoneen erkkeristä toinen sohva sai siirtyä pois, ja tv-taso siirtyi nykyiselle paikalle. Oli aikaisemmin tuossa kahden ikkunan alla.

 Vitriinikaappi siirtyi myös. Oli aikaisemmin tuossa, missä on nyt tuoli.

 Toinen sohva sai uuden paikan siitä, missä vanha puusohva oli aikaisemmin. Ruokapöydän päällä oleva valaisin siirtyi taas "chandelierin" paikalle.

 Tällaisia ruusuja bongasin kesällä paikallisesta kukkakaupasta, ja olin myyty. 

 

 Nyt samaiset ruusut ovat nuupallaan vanhassa kannussa. En vain raski heittää niitä pois, ja tykkään niiden nuupahtaneesta ulkonäöstä.

 Peltinen tarjotin ja vanhat lasipullot ovat kesän reissulta tuliasina Adalmiinan helmestä :)

Ihanaa elokuun alkua kaikille :)

-Tiina-

Matkalla ystävän kanssa :)

Kesä on kerennyt siihen asti että, oli aika lähteä ystävän kanssa jo perinteiseksi muodostuneelle ostosmatkalle kotisuomessamme. Tiistai-aamuna auto starttasi meidän pihasta kuuden aikaan aamulla, kyydissä kaksi höpsähtänyttä, nauravaa naista, ja hyppysellinen innostuneisuutta, ripaus jännitystä ja monta kauhallista hyvää reissumieltä :). Matkareittinämme oli tälläkertaa Kangasala-Tampere-Hämeenlinna-Riihimäki-Porvoo-Nummi-Turku-Paimio.

 Ensimmäinen pysähdyskohteemme oli Mirantik Kangasalalla, jossa puotia piti auki Mira. 

Puoti on tunnelmallinen, ja  täynnä mitä ihanimpia JDL:n tuotteita ja muuta vanhaa tavaraa.

Mirantikista matka jatkui Tampereelle, missä kävimme Seinäruusussa (myy tapetteja ja kankaita), ja Olgan puodissa (vaateliike). Sitten olikin jo aika kurvata Hämeenlinnaan, ja siellä Hämeentien kirppikselle, joka on joskus oikea vanhojen tavaroiden aarreaitta. Nyt tosin oli tyhjä reissu. Tässä vaiheessa jo tuntui että, on hyvä päästä hotellille, joten suunta Riihimäelle missä yövyimme.

 Keskiviikkona kohteena oli Porvoon vanha kaupunki. Ja puhukoon kuvat puolestaan. Tänne on pakko päästä uudelleen. Paikka on ihana, ja täällä voisi vain kävellä ja miettiä entisajan elämää kaupungin kapeilla mukulakivikaduilla ja ihastuttavilla sisäpihoilla.

Porvoosta ajoimme Nummeen Kavihuoneilmiöön, jossa myydään muun muassa paperinukkeja :)

Niitä tarvii varmaan tilata postin kautta, kun jäi ostamatta paikanpäältä :).

 

Toisen yön olimme Turussa, ja koska illalla jäi vielä aikaa kävellä kaupungilla, löysimme itsemme Turun kaupunginkirjastosta. Aika upea paikka.

Torstaina aamupäivällä suuntasimme Turun linnaan, jossa opastetulla kiertokävelyllä tutustuimme linnan keskiaikaiseen osaan. Matkan varrelle osui myös näyttely Kristiinasta, joka hallitsi Ruotsia 1600-luvulla. Kristiinasta kuvattiin elokuva viime vuonna linnassa, ja on nimeltään The Girl King. Elokuvan ensi-ilta on loppuvuodesta, ja se on nähtävä.

 

Matkan viimeisenä vaan ei vähäisimpänä kohteena oli Adalmiinan Helmi Paimiossa. Paikkaa ympäröi kauniit pellot, ja pihapiiriin ajettuamme ja autosta noustessamme näimme vilahduksen kukosta ja lampaista. Maisema on kappale kauneinta suomalaista peltomaisemaa :)

Puotiin sisäänastuessa jo näkee, kuinka uusi ja vanha on aseteltu esiin sulassa sovussa keskenään. 

Tiedättekö tunteen kun astutte ovesta sisään ja huomaat olevasi oikeassa paikassa. Sen tunteen koin kun astuin tämän puodin ulko-ovesta sisään. Tässä puodissa on kaikki mitä sisustuksellisesti itse rakastan, rouheaa maalaisromantiikkaa.

Ladon sisällä puotiin johtaa leveät puuportaat joille olisin voinut jäädä istumaan ja tunnelmoimaan, ja ihastelemaan eteen avautuvia näkymiä.

 

 

Ja saapuihan ne helteet viimeinkin :)

-Tiina-

Hyvää keskikesän juhlaa

 

Muumipeikon juhannusruno

 

Pään painan ruohikolle

ja oion jalkojain.

En jaksa pohdiskella,

mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,

mä päivän kultaan jään.

Mä tunnen kaikki tuoksut

ja luonnon loiston nään.

 

Voi leikitellä mielikseen,

voi ottaa jättää paikoilleen

tai olla niin kuin luonnostaan

ja maata vaan.

 

Mä peikko siihen uskoon jään,

on maailma tää minkä nyt mä nään.

Tove Jansson

 

  

Hyvää juhannusta

 

-Tiina-  

 

 

Sokkiherätys kesään

Tänään ajellessani töistä kotiin, sain kunnon "sokkiherätyksen" kesään. Missä välissä puihin on kasvanut kunnon lehdet, oliko ne edes hiirenkorvilla; mitä, joko voikukat on kukkineet, ja mihin on hävinnyt se jokakeväinen ja alkukesän vaalea vihreys ja vehreys. Tää täti on kyllä mennyt niin laput silmillä nyt viimeiset kaksi kuukautta, että ei ole tosikaan. Vaikka olen katsonut telkusta huvilaa & huussia, ja pientä mökkiremonttia, ja Suomen kauneinta pihaa, niin ei vain ole tapahtunut mitään reaktiota :). Mutta mitäpä muuta voi odottakaan tällaisella työtahdilla, kun kotona ei kerkeä välillä käydä kuin kääntymässä, ja junioria kuskaillessa jalpapallon parissa. Onneksi kesäloma on kuitenkin jo melkein nurkan takana, puolitoista viikkoa ja sitten saa rentoutua.

Niinpä sitten kotiin päästyäni, päiväkahvien jälkeen käänsin auton keulan kohti paikallista Agrimarkettia, ja melkein pääsi mopo karkaamaan käsistä :D

Yleensä minä en mene viimeisten virtausten mukana, vaan teen niin kuin itsestä parhaalle tuntuu. Mutta, tänä kesänä menen puutarhassa vallitsevan muodin mukana, sillä yhtenä trendivärinähän tänä kesänä on ainakin vaaleanpunainen. Niimpä ostoskärryyn lähti mukaan vaaleanpunaisia petunioita, ja yksi vaaleanpunainen kiinan pioni. Pioni on yksi minun suosikkiperenna, aivan listan kärkipäässä :)

 

 Ja löytyipä hyllystä myös morsiusleinikki :)

 

Vanhan valurautapadan pyörittelin kuistille autotallin takaa.

Ja oi miten suloinen vaaleanpunainen kaunokainen <3

Kukkaset pääsi jo pataan, mutta pikkuisen jäi vielä kesken, ja huomenna jatkuu, sillä piti junioria hakea harkoista kotiin.

Ja nyt

Tervetuloa Kesä!

-Tiina-

Wappu

Vapun juhlinta on saatu onnellisesti päätökseen, simat on juotu ja munkit syöty. Pitkästä, pitkästä aikaa leivoin munkkeja, eikä ne kauaa kerenneet leivinliinan alla olla kun olivat jo paremmissa suissa :)

Tänään on ollut haaveilupäivä. Olen haaveillut siitä keittiöremontista (jälleen kerran), yläkerran remontista (joo, tiedän, vastahan se uusittiin) jossa kaatuisi parikin eri seinää ;), olohuoneen, keittiön ja aulan lattian pinnoittamisesta, niin ja tietysti kesästä. Säiden puolesta se kesä antaa vaan odottaa tuloaan, hrrrr.

Tässä männäviikolla ostin itselleni aikaisen äitienpäivän lahjan, keittokirjan :), enkä mitä tahansa keittokirjaa, vaan Harri Syrjäsen Saaristo ruokaa. Tämä kirja on täynnä mitä herkullisimpia reseptejä saaristosta. Suurin osa on liharuokia, mutta onneksi joukkoon mahtuu kalaa, kanaa, ja tietysti jälkkäreitä, nam. Sisustuskirjoja olen myös selaillut remonttihaaveiden siivittämänä. Olen hankkinut itselleni myös uuden sisustuskirjan, Sarah style. Tässä kirjassa on juttuja hänen tekemistään eri remonteista mitä on tv:ssäkin näytetty. Ihan ok-kirja.

Ehdoton lempiresepti tästä Harri Syrjäsen kirjasta on kylmäsavulohikeiton ohje. Tein tätä keittoa viime kesänä, ja kelpasi jopa junioreille :) eli se on silloin oikeasti hyvää :)

Sarahin kirjasta lepparini on tämä keittiö, joka on harmaan sävyinen. Arvatkaapa vain, olenko seisonut meidän keittiössä, ja tuumaillut miten tuon tyylisen keittiön toteuttaminen onnistuisi meillä. Vielä en ole päässyt lopulliseen ratkaisuun, mutta suunnitelma alkaa pikkuhiljaa muovautua.

Ja nyt nukkumaan, aamulla soi kello kuusi reikä, reikä, ja työt kutsuu. Ihanaa alkavaa toukokuuta kaikille :)

Tiina