Nappasin tässä "lauantain"(minulla alkoi vapaat) kunniaksi kuvan kukasta, josta olen pitänyt pienestä lapsesta saakka, pelargoniasta eli pelakuusta, niin kuin meillä päin tavataan sanoa. Lapsena ihailin näitä kukkia oman mummini ikkunoilla, joita hänellä oli monen eri sävyisiä ja kokoisia. Nykyään mummillani on enää vain muutama pelakuu ikkunalaudallaan, ja vastaavasti itse yritän kasvattaa ja kerryttää näitä kukkia itselleni.
Kuvassa olevan pelakuun olen itse kasvattanut viime keväänä siemenestä, ja tänä keväänä leikkasin melko runsaalla kädellä talven jäljiltä, ja tuollainen siitä on kasvanut. Kunhan säät lämpenevät ja pääsee istuttelemaan kesäkukkia, pääsee pelakuu myös ulos isompaan ruukkuun. Rinnalleen kuvaan pelakuu sai tyttäreni koulussa istuttaman kukan, ehkä anopinkieli.
Minulla oli myös aamulla hetki aikaa ennen lasten heräämistä kouluun, aikaa lueskella, ja niinpä luin loppuun kirjan, jota olen yrittänyt epätoivoisesti lukea kolmen viikon ajan. Lopussa vasta tarina tempaisi mukaansa. Seuraavaksi pöydällä odottaa lukuvuoroaan J.K. Rowlingin, Paikka vapaana. Katsotaan miten se tarina tempaisee mukaansa.
Niin, ja on pakko jakaa eräs juttu teidän lukijoiden kanssa. Pakkasin muuttolaatikoita vapun aikaan niin reippaasti, että olen sittemmin saanut jo osan purkaa takaisin, hah hah haa. Että näin täällä tällä kertaa.
Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille.
Tiina
Hieno pelakuu :),mulla on orvokit ostettuna,josko äitienpäiväks sais viriteltyä.Ihailen niitä kesäkukkakeleihin asti.
VastaaPoista