Mietteitä...

Tapiseeraajasta (eli siis minusta :D) on nyt liisterit pesty pois, ja on ollut aikaa istahtaa alas ja katsella hieman ympärilleni kodissani. Näkyhän on ollut ihan jotain muuta kuin olin ajatellut. Eli, omassa pienessä päässäni ajattelin että, kun remontti on ohi on kotona mitä ihanin tunnelma ja joka paikka kiiltää puhtautta. Hah hah haa, totuushan on sitten aivan toinen, joka nurkka täynnä paikkaansa etsiviä tavaroita, ja remonttisälää. Kotiutusta odottaa vielänkin kaksi talonpoikaiskaappia ja pärekori, mutta jospa ne tulisi ensi viikolla mieheni mukana hänen kotipaikaltaan, missä ovat olleet säilytyksessä.

Kävin tänään hyvän ystäväni luona kylässä, ja sieltä kotiuduttuani intouduin järjestelemään yhtä nurkkaa olohuoneessamme. Puusohva joka kuvista näkyy, tuli haettua vuosi sitten kesällä erään yövuoron päätteeksi Helsingistä kun halvalla sai :D, vähän maalia pintaan ja hyvä tuli :). Mutta ne matot on vielä kaupassa :(, että voi mattojen hankkiminen olla vaikeaa ja työlästä. Sitä olevinaan on selvät sävelet kun menee mattokauppaan, mutta huomaakin siellä kaupassa asian olevan aivan päin vastoin.

Joulukaktuksen pelastin ulkoa sisälle, pois tulevan talven alta, ja oi kun siinä on monen monta hentoa nupun alkua.

Harmaa ruukku tuliaisina kesän Korppoon reissulta Amalias hemiltä.

Tänään saatiin ensi maistiaiset lähestyvästä talvesta kun ensimmäiset räntähiutaleet satoivat maahan ja mittarissä vain 1,8 astetta lämmintä. Minä tykkään kuulaasta syksystä ja lumisesta talvesta, ja siitä että saa laittaa villasukat jalkaan ja kietoa muhkean kaulahuivin kaulaan, ottaa käteen kirjan ja käpertyä sohvan nurkkaan. Tällä hetkellä leuttavanani on Patricia Cornwellin Paljaat luut-kirja.

Kuulemisiin jälleen seuraavaan kertaan

Tiina :)